Poliittista peliä vai äänestäjien kuuntelemista?

Viikko sitten maanantaina osallistuin kunnanvaltuuston kokoukseen, jossa nuijittiin pöytään päätös siitä, että Vetelissä käynnistetään uudelleen lukiokoulutus syksyllä 2020.

Keväällä 2017 kuntavaaliteemani sivistyksen osalta olivat, laadukas perusopetus on hyvä sijoitus. Palvelut siirtyvät verkkoon, ehkäistään syrjäytymistä ja eriarvoistumista tukemalla arkiosaamisen nettitaitoja. Eläkeläisille nettikerho. Digilukio Veteliin.

Näitä teemojani olen systemaattisesti edistänyt niin kunnanhallituksessa kuin kunnanvaltuustossa tällä vaalikaudella. Äänestin lukion puolesta!

Päättäjänä halusin antaa mahdollisuuden nuorille käydä toisen asteen koulutuksen omassa kunnassaan. Tarttuvatko nuoret ja heidän vanhempansa tähän ojennettuun käteen nähdään kevään yhteishaussa.

Lukion uudelleen käynnistämiseen liittyvää keskustelua käytiin reilut kaksi tuntia valtuustonkokouksessa. Siellä pidettiin puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Itse pidin myös puheenvuoron keskustelujen loppupuolella. Halusin puheenvuorossani tuoda esille seikkoja, joita aikaisemmissa puheissa ei tuotu esille. Tässä referoituna asiat, jotka nostin esille.

”Yleisesti voidaan todeta, että talouskasvu perustuu

• Osaamiseen

• Yrittäjyyteen ja työhön

Veteliläisten nuorten peruskoulun jälkeistä syrjäytymistä voidaan ehkäistä pitämällä nuoret kiinni yhteisöissä, joissa on mielekästä tekemistä. Ja sitähän tarjoaa paikallinen lukiotoiminta.

Ympäröivä maailmaa muuttuu digitalisaation myötä hurjaa vauhtia. Tänä päivänä tarvitsemme yhä enenemissä määrin uudenlaista osaamista jopa maa- ja metsätalous elinkeinoissa. Hyvä esimerkki muutoksesta Pelastustoimesta. Olin viime viikon torstaina Pietarsaaren ja Keski-Pohjanmaan pelastuslautakunnan kokouksessa, jossa asialistalla oli yhtenä kohtana tehtävä- ja virkajärjestelyt. Tänä päivänä esim. pelastuslaitoksen kalustonhoitajalla, tulee olla valmiuksia omaksua erilaisia tietojärjestelmiä sekä hallita ja soveltaa omassa työssään tietoturvallisuuden periaatteet.

Uuden lukiolain periaatteella toimiva paikallinen lukio antaa hyvät ponnahdus eväät nuorille jatkokoulutuksiin tai jopa suoraan työelämään oppimaan ammattia.

Sitten vielä lukuja Vetelin väestöstä (samaisena päivänä julkaistiin Tilastokeskuksen viralliset pitkänajan väestöennusteet). Yleisesti voidaan olettaa, että elo-syyskuussa veteliläiset nuoret muuttavat opiskelemaan muualle. Oletettavaa on, että näiden nuoret joukossa on myös muualle lukiokoulutukseen lähteviä.

Vuonna 2018 syksyllä, kun Vetelissä oli ensimmäinen vuosi, jolloin ei ollut omaa lukiotoimintaa. Muuttotappio oli jopa 26 henkilöä heinäkuusta syyskuuhun.

Tällä hetkellä muuttotappio on jo 16 henkilöä. Tähän lukuun tulee lisätä vielä syyskuussa 2019 muuttaneet.

Mennään ajassa taaksepäin.

Vuonna 2017 muuttotappio vastaavalta ajalta oli 20 henkilöä.

Vuonna 2016 kokonaiskehitys oli positiivinen +5 henkilöä

Vuonna 2015 oli - 15 henkilöä.

Vuonna 2014 oli -16 henkilöä.

Vuonna 2013 oli -11 henkilöä

Vuonna 2018 kokonaisuudessaan veteliläisiä muutti merkitsevästi Kaustiselle (- 21) ja Kokkolaan ( -23). Luotan siihen, että kun omassa kunnassa panostetaan lukioon ja sen ympärille rakennetaan elinikäisen oppimisen polut (ammattikorkeakoulu ja yliopistoyhteistyö) sekä kaavoituksella panostetaan laadukkaisiin tontteihin sekä pidetään soten peruspalvelut aika-matka-perusteisesti siedettävällä tasolla. Muuttotappio lähialueidelle voidaan kääntää laskuun. Meillä on ollut tällä vaalikaudella hyvä kuntastrategia, jota parhaillaan päivitetään mm. perheystävällisen Vetelin puolesta. ”

Kunnanvaltuustossa otin puheenvuorossani myös esille aiheen Syrjäytyvä nuori.

”Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

Lisäkustannukset vaihtelevat hieman riippuen siitä kuka lukuja esittää.

Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston (2007) raportissa esitetään, että

yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu 700 000 euron kansantulon (menetetty tuotannontekijä) ja 430 000 euron julkisen talouden (lisääntyvä kustannusrasite) menetys.”

Väestöennusteen (9/2019) pohjalta esim. vuonna 2031 meillä tulisi olemaan 16-vuotiaita 31 hlöä ja Halsualla 8 eli yhteensä noin 40 nuorta. Tällä hetkellä veteliläisistä nuorista lähtee 30 % lukioon, kun tavoite voisi olla valtakunnallisella tasolla eli 50 %:ssa. Vuonna 2031 tavoite voisi olla jopa 75 %:ssa. Summa summarum näiden väestöennusteiden ja lukioon lähtevien määrän nostaminen sekä oppivelvollisuuden laajentuminen 18 ikävuoteen asti (Suomen hallituksen tavoite 2021 lähtien) perusteella lukioon pitäisi riittää pidemmällä tähtäimellä hakijoita 10 - 20 hlöä/vuosi. Kysymyksessä on pienlukio, jota voisi täydentää einikäisen oppimisen polkuna aikuisväestölle. Samoja seiniä, tietoliikennettä ja välineitä voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksissa, joita järjestetään verkko-oppimisympäristöissä.

Tänä syksynä sain mielenkiintoisen pestin luottamushenkilönä. Osallistun sivistyslautakunnan kokouksiin kunnanhallituksen edustajan roolissa vaalikauden loppuun saakka. Ma 7.10. osallistuin ensimmäisen kerran kokoukseen. Kävimme vilkastakin keskustelua mm. siitä mikä on ”laadukas” perusopetusta. Jokainen meistä kokee palvelun laadukkuuden eri tavalla ja tasolla. Hyvä, että asiasta avoimesti keskusteltiin ja todettiin, että laadukkuus on hyvä määritellä mittareiden avulla. Olkoonpa ne sitten kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia. Jatkossa asian ytimeen pääsevät porautumaan ammattilaiset eli opettajakunta, jotka tulee ottaa mukaan myös muutosvalmennukseen niiltä osin kuin lukion käynnistäminen heitä koskettaa.

Lukiotyöryhmän työskentelyyn ovat tervetulleet kaikki aiheesta kiinnostuneet. Ota yhteyttä. yst. Tuija / 0400 687249

Suunnitteilla on palvelumuotoilua, yhteisiä tilaisuuksia, markkinointia jne.